Valikko

Kuukautiskierto

Kirous? Ei meistä.

Jo vuosisatoja kuukautisia on sanottu, joskus leikkimielisestikin, kiroukseksi. Me Lunettella emme niele tätä. Toki kuukautiset saattavat aiheuttaa joskus epämukavaa oloa, mutta se ei meistä oikeuta kiroukseksi nimittelyyn, kun kyseessä on paremminkin ihme. Naiset luovat uutta elämää ja kehomme koneisto on ihmeellinen. Kiertomme on osa tätä ihmettä, ja verenperintömme.

Ajattelepa asiaa; kuukautiset eivät rajoita elämääsi, jos et anna niiden rajoittaa. Toisin kuin menneinä aikoina, voit oikeasti tehdä kuukautistesi aikana kaikkea sitä, mitä muutenkin teet. Entä PMS? Se ärsytys tai masennus jota tunnet, saattaa osoittaa sinulle niitä asioita, joita sinun pitäisikin hiljentyä miettimään tuodaksesi tasapainoa elämääsi. Krampit? Tiedämme kyllä, että ne tekevät päivästä haastavamman, mutta ne on mahdollista pitää aisoissa.

Totuushan on, että kuukautiskierto on luonnollinen ja terveellinen osa naiseutta. Ja se on hyvä asia...

Kuukautisesi? Ei kirous - vaan uudistuminen.


Kuukautiskierto: kuinka kaikki toimii

Kuukautiset, tai tutummin menkat, ovat normaali osa jokaisen terveen naisen elämää. Kuitenkin kuukautisten alkaminen ja se, millä oireilla ne alkavat, miltä ne tuntuvat ja kuinka kauan ne kestävät, on yksilöllistä ja vaihtelee naisesta toiseen.

Kuukautiset alkavat useimmiten 1-3 vuoden kuluttua murrosiän alkamisesta. Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä nopeimman pituuskasvuvaiheen jälkeen eli kuukautisten alkaessa murrosikä alkaa olla jo hidastumassa. Suomessa kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana, mutta saattavat joskus alkaa 9-vuotiaana tai 16-vuotiaana. Vasta jos kuukautisia ei kuulu, kun olet jo täyttänyt 16 vuotta, asiasta on hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Ensimmäiset merkit kuukautisten alkamisesta ovat nopea pituuskasvu sekä valkovuoto. Valkovuoto saattaa tosin alkaa vuosia ennen ensimmäisiä kuukautisia. Kuukautiset saattavat olla hyvinkin epäsäännölliset vuoden tai pari niiden alkamisen jälkeen. Kuukautisvuoto kestää 3-8 päivää, jonka aikana veren, kohdun limakalvon ja valkovuodon sekaista vuotoa tulee noin 100 ml. Tämä määrä vastaa noin kolmea kuukautiskupillista koko kuukautisten aikana. Vuodon väri on kirkkaan tai tummanpunaista tai rusehtavaa. Useimmiten ensimmäiset kaksi vuotopäivää ovat runsaimmat.

Kuukautiskierto alkaa kuukautisten ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavien kuukautisten ensimmäiseen päivään. Keskimäärin kuukautiskierto kestää 28 päivää, mutta saattaa vaihdella 21 päivästä 45 päivään. Jälleen, jokainen nainen ja hänen kuukautiskiertonsa ovat yksilöllisiä. Pitämällä kuukautiskalenteria opit tuntemaan oman kiertosi sekä huomaamaan muutokset siinä helpommin. Voit myös keskustella asiasta gynekologisi kanssa.

Tarkkaile kiertoasi Lunette-kuukautiskalenterin avulla

Omaa kiertoasi seuraamalla ja omaan vartaloosi tutustumalla sinun on helpompi oppia tuntemaan oma kuukautisrytmisi ja tiedostamaan sen vaikutukset päivittäiseen elämääsi.

Lataa ja tulosta Lunette-kuukautiskalenteri itsellesi:


Hormonaalinen prosessi

Kuukautiskierron aikana elimistössämme tapahtuu valtava määrä erilaisia toimintoja, joita hormonit ohjaavat. Näistä hormoneista kaksi, estrogeeni ja progesteroni, ovat avainasemassa kuukautiskierron useassa vaiheessa. Niiden määrä elimistössä alkaa vähentyä, jos hedelmöitystä ei ole tapahtunut ja kun määrä on laskenut alimmilleen, kohdun paksuuntunut limakalvo poistuu kuukautisvuodon mukana pois. Hormonien määrän kasvaminen uudelleen kuukautisten jälkeen saa kohdun limakalvon taas paksuuntumaan, odottelemaan hedelmöittynyttä munasolua.

Kuukautiskierto voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: follikulaariseen ja luteaaliseen vaiheeseen.

Follikulaari vaihe

Kuukautiskierron ensimmäinen eli follikulaari vaihe kestää noin 10-14 päivää. Aivan follikulaarisen vaiheen alussa tulevat kuukautiset. Kuukautiset alkavat, kun estrogeenitaso on alimmillaan. Jo muutama päivä ennen kuukautisten alkamista alkaa elimistömme tuottaa hormonia (FSH), joka puolestaan edistää munarakkulan kypsymistä. Samalla estrogeenitaso nousee ja kohdun limakalvo paksuuntuu. Muutamaa päivää ennen ovulaatiota eli hetkeä, jolloin munasolu on kypsynyt, irronnut ja valmis hedelmöittymään, on elimistömme estrogeenitaso korkeimmillaan. Tämä puolestaan laukaisee luteinisoivan (LH) hormonin erittymisen, joka tarkoittaa follikulaarisen vaiheen loppumista ja ovulaation alkamista.

Follikulaarivaihe

Luteaalinen vaihe

Kuukautiskierto siirtyy luteaaliseen vaiheeseen ovulaation aikana, kun kypsä munasolu irtoaa ja on valmis hedelmöittymään. Hurja aalto luteinisoivaa (LH) hormonia muuttaa munarakkulan keltarauhaseksi, joka tuottaa progesteronia, joka puolestaan muuttaa kohdun limakalvoa vastaanottavaisemmaksi hedelmöittyneelle munasolulle. Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, sekä progesteroni- että estrogeenitasot putoavat, jolloin keltarauhanen surkastuu ja kohdun limakalvo poistuu eli kuukautiset alkavat. Jos hedelmöittyminen tapahtuu, istukka alkaa erittää HCG-hormonia, joka ylläpitää keltarauhasta eivätkä kuukautiset ala.

Luteaalinen vaihe kestää seuraavien kuukautisten alkuun asti.

Luteaalivaihe

Hormonaaliset seuraukset

Muuttuvat hormonitasapainot kuukautiskierron eri vaiheissa vaikuttavat myös muuten vartaloomme. Ne lisäävät ja vähentävät kehon lämpötilaa ja vaikuttavat valkovuodon määrään ja koostumukseen. Jotkut naiset tuntevat ovulaationsa aikana pistelyä vatsanpohjassa, toisten naisten ruokahalu kasvaa huimasti ennen kuukautisia, toiset tulevat kiukkuisiksi ja toiset masentuvat. Suurella osalla naisista muutokset ovat pieniä ja huomaamattomia, mutta toisilla ne voivat vaikuttaa suuresti päivittäiseen elämään. Omaa kiertoasi seuraamalla ja omaan vartaloosi tutustumalla sinun on helpompi oppia tuntemaan oma kuukautisrytmisi ja tiedostamaan sen vaikutukset päivittäiseen elämääsi.

Kuukautisvuoto