Mikä on kuukautiskierto?

Sinulle on kerrottu, että kuukautiset ovat ongelma, eikö niin? Olet nähnyt mainoksia, joissa on sinistä nestettä, valkoisia joogahousuja ja lupaus siitä, että saat kuukautisesi hallintaan. Tietenkin huomaamattomasti. Koska sinulle on kerrottu, että kuukautiset ovat jotain, mitä pitäisi hävetä.

Runsas kuukautisvuoto? Niukka kuukautisvuoto? Epäsäännölliset kuukautiset? – Opi, mitä kuukautisvuodollesi tapahtuu ja miksi!

Kuukautiskierto: miten se toimii

Ensikuukautiset ovat murrosiän merkittävä virstanpylväs ja merkitsevät kuukautisten alkamista. Ne alkavat yleensä 9–16 vuoden iässä. Kuukautisten aikana, jotka kestävät tyypillisesti 2–7 päivää, kohdun limakalvo irtoaa ja kulkeutuu kohdunkaulan kautta emättimeen ja poistuu kehosta kuukautisverinä.

Keskimääräisen kuukautiskierron aikana virtaavan veren kokonaismäärä tuntuu olevan paljon suurempi kuin se todellisuudessa on; yleensä se on vain noin 4 teelusikallista. Määrä vaihtelee kuitenkin 1–4 ruokalusikallisen välillä. Veren koostumus on yleensä paksua ja kirkkaanpunaista virtauksen ollessa voimakkainta. Tällöin on tavallista nähdä verihyytymiä. Paksuin ja viskoosisin vuoto tapahtuu, kun kohdun limakalvon rikkain osa irtoaa kirjaimellisesti kohdun seinämästä. Vähitellen, vuodon edetessä, veri ohenee ja muuttuu väriltään ruskeammaksi.

Kuukautiskierto alkaa kuukautisten ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavien kuukautisten ensimmäisenä päivänä. Kierto kestää keskimäärin 28 päivää, mutta sen kesto voi vaihdella 21–45 päivän välillä.

Follikulaarivaihe

Follikulaarivaihe on kuukautiskierron ensimmäinen vaihe. Se kestää noin 10–14 päivää. Kohdun limakalvo uudistuu valmistautuakseen ovulaatioon, ja hormonit stimuloivat follikkelien kehitystä tämän vaiheen aikana. Estrogeenipitoisuuden lasku laukaisee follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) pitoisuuden nousun, mikä edistää follikkeliryhmän kasvua munasarjoissa. Yksi follikkeli jatkaa kehittymistään kypsäksi munasoluksi. Hormonit saavat kypsän follikkelin puhkeamaan ja vapauttamaan munasolun munanjohtimeen. Tämä on ovulaation alku, joka merkitsee follikulaarisen vaiheen loppua.

Luteaalivaihe

Kuukautiskierto siirtyy luteaalivaiheeseen, kun munasolu irtoaa jostakin munasarjasta. Luteinisoivan hormonin pitoisuuden nousu käynnistää ovulaation. Myös estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet nousevat luteaalivaiheen aikana, mikä saa kohdun limakalvon (endometrium) paksuuntumaan valmistautuakseen alkion (hedelmöitetty munasolu) vastaanottamiseen.

Jos nainen tulee raskaaksi, alkio siirtyy kohtuun ja kiinnittyy kohdun limakalvoon muutaman ensimmäisen päivän kuluessa ovulaation jälkeen. Istukan tuottama ihmisen koriongonadotropiini (HCG) keskeyttää kuukautiskierron stimuloimalla jatkuvasti puhjenneen follikkelin (keltarauhasen) tuottamaan estrogeenia ja progesteronia. Korkeat estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet estävät kohdun limakalvon irtoamisen. Jos hedelmöitymistä ei tapahdu, estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet laskevat, mikä antaa kohdulle merkin aloittaa kohdun limakalvon irtoamisen. Keltarauhasvaihe kestää seuraavan kuukautisten alkamiseen asti.

Hormonaaliset seuraukset

Hormonitasojen vaihtelut kuukautiskierron aikana aiheuttavat myös monia muita kehon muutoksia. Lämpötila ja emätinvuoto vaihtelevat, ja vatsassa voi esiintyä kipuja, jotka voivat liittyä ovulaatioon tai kuukautisten alkamiseen. Joillekin nämä oireet ovat lieviä. Toisille ne aiheuttavat todellista haittaa päivittäisissä toiminnoissa. Kaikissa tapauksissa kuukautisia edeltävien oireiden ja koko kuukautiskierron vaihteluiden ymmärtäminen voi auttaa sinua sopeutumaan ja selviytymään omista rytmeistäsi.